Tulimme tänään illalla juhlista kotiin ja hämmästys oli suuri, kun heti koivukujalle kaartaessa meitä oli vastassa pieni lumikasa. Lunta löytyi myös talon nurkalta. En muista nähneeni vastaavaa koskaan Etelä-Suomessa - lunta elokuussa. Lähipellot on vielä puimatta, joten ei mikään hyvä juttu viljoille.
Sään muutos on hämmentävän nopea, vielä viime viikonloppuna hikoilimme uimarannalla. Lapset ovat käyneet melkein päivittäin uimassa joessa, mutta elokuussa vesi muuttuu välillä sameaksi ja uimapaikat on haettava muualta. Tällä hetkellä vesi on taas puhtaampaa, ja edellisyönä muksut uivat täysikuun valossa.
 |
| Joen pinnan peittää kellertävä kerros aina elokuussa. Oliskohan viljapölyä.... |
 |
| Vielä viime viikonloppuna kesä tuntui jatkuvan ikuisuuden. |
Tein juuri pihalla inventaarion: 17 marjapensasta. Yksikään ei ole meidän istuttamamme, ja olisin voinut vannoa että niitä oli muutama vuosi sitten vähemmän. En ole tippaakaan puutarhuriluonne, eikä minua haittaa pihalla rehottavat rikkaruohotkaan. Kasvejahan nekin ovat, ja monet niistä tuottavat paljon iloa lapsille, kuten nurmella kasvavat voikukat. Rikkakasvin määritelmä on muuten mukavan pyöreä: "Rikkakasvit eli rikkaruohot ovat kasveja, jotka kasvavat paikoissa, joissa niiden ei haluta kasvavan." Tulkitsen lausetta niin, että jokainen kasvi voi olla rikkaruoho, jos se sattuu kasvamaan väärässä paikassa. Sitä paitsi trendit muuttuvat niin nopeasti, että tämän päivän rikkaruoho voi olla huomisen trendikasvi.
Marjapensaat tekevät meistä omavaraisia kuukauden ajaksi ainakin C-vitamiinin suhteen. Kuopuksen vitamiinitarpeet täytetään helposti viemällä muksu ruuan jälkeen ulos marjapuskille syömään jälkiruokaa. Muutamia vuosia sitten Lauri tyhjensi yksin kolme karviaspensasta, eikä Saimi jää yhtään huonommaksi. Viimeksi suuhun meni viinimarjojen mukana vähän kirvojakin, eivätkä ne kuulemma maistuneet hyvälle.
:D
VastaaPoista